 |
| Se on kaunis. |
Odotin innokkaana jos olisi ehtinyt tulla Anikin kuvagallerioihin kuvia oikeista asioista, mutta kehoni alkaa olla valmis, conikrapulasta ei ole häivääkään ja kohtalaisen noloa venyttää kyseistä päivitystä todella pitkälle niin täältä tämäkin päivitys viimein tulee. Nauttikaa!
Syksyn huipentuma eli Tampereen Tracon on nyt viimein ohi ja hämmentynein tunnelmin kouraan jäi
toinen sija WCS - karsinnoista! Koko kisa oli jotakin uskomatonta ja olen sijoittumisesta valtavan iloinen. Kiitos tästä kaikeasta kuuluu myös Ainolle jonka kanssa tuli käytyä koko esityksen kokoamiseen ja puvuntekoon liittyvä prosessi yhdessä.. Apu oli puvun kanssa myös enemmän kuin kaivattua koska Bao oli pikkutarkin puku mitä tähän asti olen tehnyt..
Kiitos paaaaaljon paljon Aippe, jatketaan pukuilua yhdessä kunnes ollaan liian rumia siihen !
 |
| Leveät on hymyt ! - Kuvaaja Sami Räbinä |
Eniten riemastuttaa se että sijoitus nousi parin vuoden takaisesta karsinnasta yhdellä sijalla ylöspäin! Utena ja Anthy sijottuivat tällöin kolmanneksi. Tuli naurettua että lahjakortilla Sinooperiin (mitä viime kerralla saimme kolmansina) olisi ollut seuraaviin pukuihin vielä enemmän hyötyä kuin kameroista mitkä saimme palkinnoksi, mutta vitsi vitsinä. Tämän vuoden kisa oli todella kovatasoinen että sijoittuminen ei ollut missään määrin itsestäänselvyys. Onnittelut voittajaparille ja kolmanneksi tulleille!
 |
| Tässä jännäkakka - ilmeemme ennen kisaa ! |
En ole tämänkaltaista kisajännitystä saanut kokea luultavammin.... ikinä. Edellisestä kerrasta kun WCS karsinnoissa olimme on jo sen verta aikaa että tällä huteralla päälläni en muista kuin jonkunlaisia tunnetiloja mitä odottaminen ja hermoilu aiheutti. En muunmuassa muista tuomaroinnista edelliskerralta juuri mitään, mutta tämä kerta oli erilainen. Tekstiä tuli suollettua, vaikka kieli sattuikin olemaan englanti, tilanne tuntui kohtuu luontevalta ja.. tuntui myös siltä että pystyi astelemaan ylpeänä puvustaan tuomarointihuoneeseen. Toivon mukaan osasimme antaa hyvän kuvan itsestämme.
Varsinaisia kireitä hetkiä ei oikeastaan ollut päivänä muuten kuin kiireen puolesta aamutuimaan karvan verran, mutta onnistuimme ilmottautumaan kuitenkin ajallaan ja taisimme olla toisena tuomaroinnissa. Puku solahti päälle hyvin, peruukki näytti hyvältä ja ainut haittaava asia oli se että molemmat olivat onnistuneet unohtamaan peruukkisukkansa kotia. Ennen tuomarointia väkersimme kasaan myös lavasteen. Kyseinen Kiinalainen maisema jäi kuitenkin Tampereelle, luomus oli aika hauska ja tehty kasaan toiseksi viimeisenä iltana Tiimarin sormiväreillä. Hihi~
 |
| Tunteiden paloa ja muuta mukavaa vihreän ja punaisen sävyissä - Kuva: Matias Tukiainen |
Päivän ainoita kurjuuksia sitten oli lavaharjoitusten hankaluus kun valotoiveet eivät uponneet valomiehelle sitten ollenkaan. Valot käytiin läpi kolme kertaa vaikka kirjalliset ohjeet ajoituksineen oli annettu ja vielä hyvissä ajoin. Valot olisivat pitäneet sammua kokonaan kun molemmat poistuimme lavasteen taakse ja se oikeastaan.. tapahtui lavalla ajallaan, mutta valot PALASIVAT himmennettyinä päälle. En tiedä ajatteliko valomies että kompastumme muuten lavalle naamalleen, mutta lavaharjoituksissa olimme saaneet pyöritellä valojamme ihan pilkkopimeässä. Tarkasti suunnitelluilla valotoiveilla ja meidän kahden WCS - karsintaesityksillä ei näemmä ole yhteistä tulevaisuutta.
Tämä ei onneksi pilannut koko esitystä ja kaikki meni muuten nappiin, mutta tottakai piti kihistä harmista aikansa... Katse liimautui onneksi nopeasti muiden WCS esitysten seuraamiseen, yksilökisaan ja missimittariin. Suosikkeja lavaratkaisuista WCS kisan aikana oli viimeisen kisaparin (ja kolmanneksi tulleiden) pelikone - idea. Oli ihana plot twist loppuun! En omalta jännitykseltäni osannut keskittyä kunnolla alkupään esityksiin, mutta ilmeisesti videotaltiointi kaikista on olemassa niin toiveena olisi tutustella kaikkiin joku synkkä ja myrskyinen yö kun on aikaa. Toivonmukaan ensi vuonnakin kisaajamäärä pysyy korkealla, ilmeisesti tänä vuonna rikottiin ennätyksiä kisaajaparien määrässä. Viime vuonna taisi olla taasen ennätysvähän?
 |
| Kakkoii desu SuSe @ Cosplayhaaste - Kuvaaja : Sami Räbinä |
En edes tosissaan yritä ympätä koko Traconia yhteen samaan postaukseen, mutta lyhyesti sanoen loppuconi meni aika väsyneissä, mutta onnellisissa merkeissä hyvän seuran parissa. Sunnuntaina tuli osallistuttua
Cosplay haasteeseen joka oli Fredrikin järjestämä interaktiivinen kisailu-ohjelma ja viimeinen ilmeisesti laatuaan. Juttua lensi jos minkälaista ja toivon mukaan onnistuimme viihdyttämään yleisöä ! (Suse sijoittui komeasti myös toiseksi, kunniakkas
Gay Swimmers tiimi veti pitemmän korren :o )
Vielä samalle päivälle viimeisenä ohjelmanumerona ja ainoana luentona Traconissa kävin kuuntelemassa Iitun ja Suvin
Muumilaakson vapinoita - luennon. Kyseinen luento kutitteli nauruhermojani alusta loppuun ja viihdyttävänä pakettina ehdottomasti kannattaisin että tytöt toisivat luennon myös johonkin toiseen coniin sillä hyvän kokonaisuuden lisäksi paikalle ei edes mahtunut kaikki halukkaat kuuntelemaan. Muutamaan kertaan mietin dian alussa että miten tämä liittyy luennon aiheen rajaukseen, mutta tuntui että punaiset langat kuitenkin aina ensiepäilyksistä huolimatta onnistuttiin sitomaan hyväksi kokonaisuudeksi ja huumorin siivittämänä traumat selitettiin viihdyttästi auki. Kiitos paljon !
 |
| Kaikki puvun korut mahtuvat pienen pieneen Rilakkuma peltirasiaan :3 |
Itse koin ihan valtaisan.. cosplayn kuumotuksen iskun heti conin jälkeen.. Yleensä aina tapahtumat ovat inspiroivia uusien cosplayprojektien aloittamisen suhteen koska näkee muiden upeita pukuja, mutta nyt kun takana oli noin pitkä pukuprojekti niin tuntuu erityisen höpöltä alkaa suunnittelemaan jotakin uutta ! Seuraava tapahtuma tulisi olemaan Kemin mangapäivät ja Chibicon Oulussa.
Huhuhuh.
