Pages

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tracon. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tracon. Näytä kaikki tekstit

torstai 18. joulukuuta 2014

Tracon yleisesti eli valovuosia sitten, Nia ja vähän muuta

Tapahtumaraportti ei ole koskaan ollut näin myöhässä - ellei lasketa niitä kertoja kun raportti on myöhästynyt ja jäänyt kirjoittamatta, mutta päätin kuitenkin kirjottaa vielä jotakin Traconista kun tuntui että jäi vaivaamaan. 

Tottakai WCS karsinnat kattoivat aikalailla koko tapahtuman koska paikoin pää meni hyvin putkinäöllä vain karsintoihin liittyviä juttuja miettien. Kuitenkin kun tulokset olivat julki ja oli sylki vaahdossa tullut iloittua heti ensijärkytyksen jälkeen oli vielä sunnuntaipäivä aika viettää tapahtumassa. Tähän muunmuassa kuului Ryhmäkilpailu ja paneeliin osallistuminen.

Muutamia kuviakin oli vielä arkiston pohjalla ! Olkaa hyvät.

Rune Factory 3 & 2 
Meidän ihanasta miniryhmästä kuva ! Pari tuttuamme innoistui WCS projektin edetessä itsekkin vetämään esityksenä että pukuina kyseisestä pelisarjasta päähenkilöt, tosin aikaisemmasta pelistä kuin me. Pidimme hyvin pikaisen kuvausession nelistään ennen kuin Marian ja Maletsun täytyi karata lavan taakse. Esityskilpailussa äänekkäimmin tuli kannustettua heitä kahta ja tykkäsin kovasti esityksenä kokonaisuutena. Taidan olla myös heikko tämmöiselle söpöilylle. Paras mieli tulee kun kuulee yleisön innostuvan ja nauravan mukana.. En lähde enää näin paljoa jälestäpäin kommentoimaan esityskilpailun muita esityksiä kovin suuremmin, mutta mieleen ainakin jäi hyvällä tavalla Death Note esitys kisan alkupäästä !

Täältä voi katsoa Rune Factory esityksen. 

Naisia ihanaisia. :3

Toisena isompana eventtinä sunnuntailta oli Spurdomuumipaneeli - anteeksi siis Bouken nikkiä käsittelevä eli Muumien pahamaineista kakkoskautta käsittelevä ohjelma. Lisäkseni oli arvoisa kisaparini ja kaksi muuta muumituntijaa. Paneeli olisi voinut olla ainakin puolituntia pidempi, sillä mitä muumeihin tulee niin yleisö on aina aivan liekeissä.. nytkin panelistina tuntui jäävän yleisön äänen varjoon, mutta vilkkaasta keskustelusta huolimatta tuli naurettua, kommentoitua, heitettyä omaakin ajatusta mukaan ja noh puhuttua muumeista reippaalla kädellä :D Itse paneelin puheenjohtaja veti homman loppuun ja jäi sellainen tuntuma että yleisö oli ERITTÄIN viihdyttynyt.

Uskon uskaltavani tulevaisuudessakin Iitu Ahosen paneeleihin osallistua koska jos olisin möläyttänyt jotakin typerää niin paneelin puheenjohtaja olisi saanut senkin jollakin omalla nokkelalla kommentilla kuulostamaan hyvältä. Kiitos paljon, oli hauskaa ! :3



Muita tässä välissä tapahtuneita asioita hieman.. lähempänä nykyhetkeä niin WCS, puvuista ensimmäisten julkistus. Kirameki Yoko videolla oli valtavan söpöt kesäversiot Niasta ja Yokosta ja päätimme ottaa sitten nämä kaksi ylimääräisiksi asuiksi mukaan Japaniin. 

TTGL:stä olen aikaisemmin cossannut Simonia, mutta nyt hyppäsin tähän naissukupuolen pariin.. vaaleanpunainen kyllä miellyttää omaa silmää. Puvusta ei tosin tämän parempaa kuvaa löydy että kengät saan soveltaa esimerkiksi ihan oman maun mukaan. Vau kerrankin tämmöinen vapaus ! 


Toinen cosplayhyn liittyvä juttu on se että väänsin elämäni ensimmäiset vekkihameen kaavat koulussa (jos en aikaisemmin maininnut niin olen Vaatetusompelija - linjalla amiksessa) ja olin aivan valtavan iloinen kun kaava oli toimiva ja asiakas tyytyväinen! Nätisti laskeutuva ja istuva korkeavyötäröinen vekkihame: GET! Parempi tehdä kun on aikaa itsellenikin oma.. Vekkihameita nyt kiitos koulupuvut joutuu vääntämään vähän väliä.

Tällä kertaa hieman hajanainen päivitys, mutta nyt Joulukuun mittaan tullut seurattua ihmisten joulukalentereita innoissani ja pukuilu vaan jatkuu. Nappaan cossivärmeet joulunpyhiksi myös mukaan äidin iloksi. :3

Seuraavaksi Yukicon !

maanantai 23. syyskuuta 2013

Tracon 2013 - WCS-karsinnat ja sijoittuminen, Super Senior ja kamalasti feelsejä

Se on kaunis.
Odotin innokkaana jos olisi ehtinyt tulla Anikin kuvagallerioihin kuvia oikeista asioista, mutta kehoni alkaa olla valmis, conikrapulasta ei ole häivääkään ja kohtalaisen noloa venyttää kyseistä päivitystä todella pitkälle niin täältä tämäkin päivitys viimein tulee. Nauttikaa!

Syksyn huipentuma eli Tampereen Tracon on nyt viimein ohi ja hämmentynein tunnelmin kouraan jäi toinen sija WCS - karsinnoista! Koko kisa oli jotakin uskomatonta ja olen sijoittumisesta valtavan iloinen. Kiitos tästä kaikeasta kuuluu myös Ainolle jonka kanssa tuli käytyä koko esityksen kokoamiseen ja puvuntekoon liittyvä prosessi yhdessä.. Apu oli puvun kanssa myös enemmän kuin kaivattua koska Bao oli pikkutarkin puku mitä tähän asti olen tehnyt..

Kiitos paaaaaljon paljon Aippe, jatketaan pukuilua yhdessä kunnes ollaan liian rumia siihen !

Leveät on hymyt ! - Kuvaaja Sami Räbinä
Eniten riemastuttaa se että sijoitus nousi parin vuoden takaisesta karsinnasta yhdellä sijalla ylöspäin! Utena ja Anthy sijottuivat tällöin kolmanneksi. Tuli naurettua että lahjakortilla Sinooperiin (mitä viime kerralla saimme kolmansina) olisi ollut seuraaviin pukuihin vielä enemmän hyötyä kuin kameroista mitkä saimme palkinnoksi, mutta vitsi vitsinä. Tämän vuoden kisa oli todella kovatasoinen että sijoittuminen ei ollut missään määrin itsestäänselvyys. Onnittelut voittajaparille ja kolmanneksi tulleille!

Tässä jännäkakka - ilmeemme ennen kisaa ! 
En ole tämänkaltaista kisajännitystä saanut kokea luultavammin.... ikinä. Edellisestä kerrasta kun WCS karsinnoissa olimme on jo sen verta aikaa että tällä huteralla päälläni en muista kuin jonkunlaisia tunnetiloja mitä odottaminen ja hermoilu aiheutti. En muunmuassa muista tuomaroinnista edelliskerralta juuri mitään, mutta tämä kerta oli erilainen. Tekstiä tuli suollettua, vaikka kieli sattuikin olemaan englanti, tilanne tuntui kohtuu luontevalta ja.. tuntui myös siltä että pystyi astelemaan ylpeänä puvustaan tuomarointihuoneeseen. Toivon mukaan osasimme antaa hyvän kuvan itsestämme.

Varsinaisia kireitä hetkiä ei oikeastaan ollut päivänä muuten kuin kiireen puolesta aamutuimaan karvan verran, mutta onnistuimme ilmottautumaan kuitenkin ajallaan ja taisimme olla toisena tuomaroinnissa. Puku solahti päälle hyvin, peruukki näytti hyvältä ja ainut haittaava asia oli se että molemmat olivat onnistuneet unohtamaan peruukkisukkansa kotia. Ennen tuomarointia väkersimme kasaan myös lavasteen. Kyseinen Kiinalainen maisema jäi kuitenkin Tampereelle, luomus oli aika hauska ja tehty kasaan toiseksi viimeisenä iltana Tiimarin sormiväreillä. Hihi~

Tunteiden paloa ja muuta mukavaa vihreän ja punaisen sävyissä - Kuva: Matias Tukiainen
Päivän ainoita kurjuuksia sitten oli lavaharjoitusten hankaluus kun valotoiveet eivät uponneet valomiehelle sitten ollenkaan. Valot käytiin läpi kolme kertaa vaikka kirjalliset ohjeet ajoituksineen oli annettu ja vielä hyvissä ajoin. Valot olisivat pitäneet sammua kokonaan kun molemmat poistuimme lavasteen taakse ja se oikeastaan.. tapahtui lavalla ajallaan, mutta valot PALASIVAT himmennettyinä päälle. En tiedä ajatteliko valomies että kompastumme muuten lavalle naamalleen, mutta lavaharjoituksissa olimme saaneet pyöritellä valojamme ihan pilkkopimeässä. Tarkasti suunnitelluilla valotoiveilla ja meidän kahden WCS - karsintaesityksillä ei näemmä ole yhteistä tulevaisuutta.

Tämä ei onneksi pilannut koko esitystä ja kaikki meni muuten nappiin, mutta tottakai piti kihistä harmista aikansa... Katse liimautui onneksi nopeasti muiden WCS esitysten seuraamiseen, yksilökisaan ja missimittariin. Suosikkeja lavaratkaisuista WCS kisan aikana oli viimeisen kisaparin (ja kolmanneksi tulleiden) pelikone - idea. Oli ihana plot twist loppuun! En omalta jännitykseltäni osannut keskittyä kunnolla alkupään esityksiin, mutta ilmeisesti videotaltiointi kaikista on olemassa niin toiveena olisi tutustella kaikkiin joku synkkä ja myrskyinen yö kun on aikaa. Toivonmukaan ensi vuonnakin kisaajamäärä pysyy korkealla, ilmeisesti tänä vuonna rikottiin ennätyksiä kisaajaparien määrässä. Viime vuonna taisi olla taasen ennätysvähän?

Kakkoii desu SuSe @ Cosplayhaaste - Kuvaaja : Sami Räbinä
En edes tosissaan yritä ympätä koko Traconia yhteen samaan postaukseen, mutta lyhyesti sanoen loppuconi meni aika väsyneissä, mutta onnellisissa merkeissä hyvän seuran parissa. Sunnuntaina tuli osallistuttua Cosplay haasteeseen joka oli Fredrikin järjestämä interaktiivinen kisailu-ohjelma ja viimeinen ilmeisesti laatuaan. Juttua lensi jos minkälaista ja toivon mukaan onnistuimme viihdyttämään yleisöä ! (Suse sijoittui komeasti myös toiseksi, kunniakkas Gay Swimmers tiimi veti pitemmän korren :o )

Vielä samalle päivälle viimeisenä ohjelmanumerona ja ainoana luentona Traconissa kävin kuuntelemassa Iitun ja Suvin Muumilaakson vapinoita - luennon. Kyseinen luento kutitteli nauruhermojani alusta loppuun ja viihdyttävänä pakettina ehdottomasti kannattaisin että tytöt toisivat luennon myös johonkin toiseen coniin sillä hyvän kokonaisuuden lisäksi paikalle ei edes mahtunut kaikki halukkaat kuuntelemaan. Muutamaan kertaan mietin dian alussa että miten tämä liittyy luennon aiheen rajaukseen, mutta tuntui että punaiset langat kuitenkin aina ensiepäilyksistä huolimatta onnistuttiin sitomaan hyväksi kokonaisuudeksi ja huumorin siivittämänä traumat selitettiin viihdyttästi auki. Kiitos paljon !

Kaikki puvun korut mahtuvat pienen pieneen Rilakkuma peltirasiaan :3
Itse koin ihan valtaisan.. cosplayn kuumotuksen iskun heti conin jälkeen.. Yleensä aina tapahtumat ovat inspiroivia uusien cosplayprojektien aloittamisen suhteen koska näkee muiden upeita pukuja, mutta nyt kun takana oli noin pitkä pukuprojekti niin tuntuu erityisen höpöltä alkaa suunnittelemaan jotakin uutta ! Seuraava tapahtuma tulisi olemaan Kemin mangapäivät ja Chibicon Oulussa.

Huhuhuh. 

torstai 22. elokuuta 2013

Animeseminaari jja myöhäinen PLUS Animecon 2013

Animeseminaari on nyt takana ja toivon mukaan onni edessä. Nyt selkeästi on joku kiireisen cossaajan päivitysputki. Toiminnantäytteinen viikonloppu sisälsi kohtuullisen vähän paikallaan turhana oleskelua ja nenänkaivuuta sillä ensimmäisenä päivänä kiirettä piti tanssiesityksen kanssa ja toisena tuomarointi ja cosplayesitys. Tanssiesitykset tuntuivat hiotulta ja kaikki tuntuivat pääsevän marssimaan lavalle hyvillä mielin ! Ensimmäiselle päivälle oli siunattu esityksen yhteyteen Operaatio Fredrikin uuden tanssiryhmän promo ja toivonmukaan avoimet ovet tulevat olemaan menestys! Pientä koostemateriaalia saadaan itse tansseista varmaan tässä viikon mittaan.

Eeppinen tanssipoppoo on eeppinen - Kuvaaja: Räbbänä
Itse Valve tapahtumapaikkana alkaa käydä Animeseminaarille kohtuullisen ahtaaksi. Urumin ja Fantasiapelien pöydät tukkivat yhden kulkuväylän melkein kokonaan, mutta tällä kertaa kuitenkin isoon saliin ohjattiin porukka eri ovesta mikä vähän helpotti asiaa. Tapahtuma tuntuu kasvaneen vuosi vuodelta ja nyt on kuitenkin pakko vaan nostaa molemmat peukalot että varpaat tapahtumalle koska ohjelmaa löytyi laajemmin mitä aikaisempana vuonna, sivut olivat kauniit ja selkeät, asioista tiedotettiin ajoissa ja muutkin järjestelyt tuntuivat toimivan hyvin !

Koko kaarti kasassa. - Kuvaaja: Räbbänä
Pääsin tänä vuonna nyt toisintona edellisestä vuodesta tuomaroimaan kisaa kahden muun osaavan immeisen kanssa. Kiitos paljon tuomatointiseurasta ja rennosta aamu ja iltapäivästä ! :) Kisan taso oli taas edellisvuodesta noussut hurjasti ja tuomarointikin oli ilo jo senkin puolesta. Ennakkoilmottautuneita oli jo valmiiksi, mutta tänä vuonna saatiin kasaan jopa 14 kisaajaa mikä on pienelle tapahtumalle paljon.. Viimeksi taisi olla juuri ja juuri puolet tästä määrästä. Vain aika näyttää että mihin Animeseminaarin kaltainen tapahtuma tästä kehittyy, mutta ehkä ensi vuonna ehtisin käymään katsomassa hieman enemmän luentojakin.. Aina saa yrittää !

Sakset voitti paperin :(  - Kuvaaja: Räbbänä
Ennen itse cosplaykisaa esiinnyimme School Rumble esityksellä mikä aikaisemmin oli nähty Närconissa ja Fredrikin kanavalla. Osa 1 kisasta on nähtävänä täältä ja alussa päräytämme Rumblella paikalle! Närconin pikkuisen ulkolavan muisto on vieläkin elävänä mielessä, mutta Valveen ison salin syvyys antoi rentoutta esitykseen ja esiintyminen tuntui pirun ihanalta. Hikipäissäni sitten juoksin yleisöön eturiviin katsomaan kisaajien astumista lavalle. Kaksi päivää hurahti kuin siivillä ja jäljelle jäi koko tapahtumasta ja viikonlopusta hyvä maku. Onnistunut reissu ja kerrankin pääsi heti tapahtuman jälkeen vaihtamaan kotiin vaatteita ja nukkumaan omaan sänkyyn. Ylellisyys pienikin ylellisyys !

Animecon 2013 - Kuopio

Tapahtumaan kuuluvat ilmeet
Hyvin myöhäinen päivitys mutta: Tapahtumasta haluan tuumata ainakin sen verran että kiitoksia luennon kuuntelijoille paljon ! Kyseessä siis oli luento aiheesta AKB48 vs AKB0048. Onnistuin hieman hermoilemaan liiaksikin, mutta onnellisesti sain kokonaisuuden pullautettua loppuun asti kunnialla. Otan mielelläni palautetta, sekä risuja että ruusuja. Paljon on luennoitsijana parannettavaa, mutta yksin puhuminen aina on niin.. erilaista. Harkitsen että hieman virkistäisin luennon jäsentelyä ja uusisin sen vaikkapa tulevassa Chibiconissa, mutta.. katsotaan miten hermot ja aika riittää! Kiitos kuitenkin paljon, olin riemuissani kun sain niinkin paljon kuulijoita. Teitte conistani kauniimman.

Uusinnassa oli myös päällä sunnuntaina Kaede Fuyou Sufflesta. Muutamia suloisia ja kesäisiä parikuvia saatiin aikaan ja ensimmäisenä päivänä vietin itse paljon aikaa kameran linssin takana kuvaten kavereiden One Piece cosseja. Koko tapahtuma meni rennossa hengessä muutamia luentoja ja esityskisan tiiraillen ! Kokonaisuudessaan oli todella ihana conireissu, mikä johtuu myös hauskasta matkaseurasta.


Vielä oma suosikkiotos !
Tulevasta Traconista tähän lyhyesti sen verran että puku on tällä hetkellä koruja ja paria pikkujuttua vaille valmis. (Herranjumala kerrankin ajoissa tätä täytyy juhlistaa kun viimeinenkin osanen on 100% tehty!) Tällä kertaa sain näyttävän propin, ehkä oudoimman mitä koskaan olen omistanut, mutta kyseinen mönky on melkein yhtä kevyt kuin ajatus myös ! Koko kevättalvesta alkanut jännitys saa pian huipentumansa sillä Tamperetalon lava kutsuu ja WCS - karsinnat myös. Kehoni on valmis pienen tauon jälkeen tähän koitokseen.

tiistai 2. lokakuuta 2012

Upea ope Onizuka ja photoshoot


Aihe josta on pitänyt jo pitemmän aikaa kirjoittaa on meidän Great teacher Onizuka - ryhmä jolla kisasimme Traconin ryhmäkisassa ! Tracon merkintä venyi niin pitkälle muuton ja yleisen laiskuuden vuoksi niin päätin ympätä sitten Photoshoot - raportin kanssa yhteen maininnan Traconista. Pitkä postaus on pitkä.

Tracon oli upea tapahtumana jo ihan kauan odotetun sunnuntain takia. Huono sää ja ilmeisesti (nuoremman?) conikansan roskaaminen oli toiset isommat miinukset. Iltapuolella tapahtumapaikalla pyörineenä tuli  jälkimmäinen huomattua. Reissu oli kohtuu hektinen lauantain Cosplayhaasteen ja sunnuntain ryhmäkisan vuoksi, mutta hauskaa tuli kuitenkin pidettyä monella tavalla.

Cosplay haasteesta voisin lainata Traconin sivujen kuvausta: "Cosplay-haaste on huumoripohjainen ohjelmanumero, jossa kisataan kaikkien aikojen cosplaytittelistä. Kisaan haetaan neljää 2-3 hengen ryhmää. Kisassa käydään läpi kolme haastetehtävää, jotka vaativat osallistujiltaan cosplay- ja skenetietotaitoa. Vastassa voi olla pikainen peruukin muokkaus, tietokilpailu tai vaikka tanssitaitojen esittely. Jokaisen tehtävän jälkeen jaetaan pisteet ja yksi ryhmä putoaa kisasta pois." Ohjelmanumero oli yhdistyksemme pitämä ja aikalailla kokeileva ohjelmana vielä sillä järjestettiin ensimmäistä kertaa. Itse ohjelman tekemiseen en osallistunut, mutta lähdin paikkaamaan parin yhdistyksen ulkopuolella olevan ystävän kanssa tiiminä Super Senior. Langetkaa jalkoihimme.


Ohessa klippejä ohjelmanumerosta. Kokonaisuutta voi olla hieman vaikea hahmottaa jos ohjelmanumeroa ei ole nähnyt livenä, mutta raotan kuitenkin hieman miten tuli iltapäivä vietettyä. Hauskaa oli !

Iltapäivän huipentuma oli Pukukilpailu ja World Cosplay Summit -karsinta. Pettymykseksi lukumäärä oli sama vaikka kuinka sormilla yritti laskea... vain neljä paria yrittämässä Japaniin edustamaan. Miksi? Ihmiset miksi? Viimevuoteen nähden osallistujamäärä oli kohtuu surkea, mutta positiivista oli se että jokainen kisaajapari oli panostanut tosissaan esitykseensä ja kärki oli hyvin tasaväkistä! Odotin oikeastaan karsintoja kuin kuuta nousevaa sillä viime vuonna kun oli tullut vietettyä samainen aika lavan takana niin VIHDOIN pääsin katsomaan millaista panosta muut antavat tänä vuonna. Paljon onnea sijoittuneille että voittajaparille ja toivon mukaan ihmiset saavat kaikista esityksistä lisämotivaatiota osallistua ensi vuonna uusiin karsintoihin ! Traconin lava on aina ihan loistavuutta esityksien kannalta ja sitä tuli lämmiteltyä Onizuka esityksen merkeissä.



Jos äänen outoutta miettii niin sitä piti hieman muuttaa että tekijänoikeussyistä raidan kanssa video pystyttiin uppaamaan Tubeen.

Koko esityksen tekoprosesssi lähti tämän vuoden keväällä kunnolla pyörimään. Liftien lisäksi itse tanssiosuuksia sun muita alettiin sitten pikkuhiljaa avaamaan ja kaikkien niiden hikisten harjoitustuntien jälkeen pääsimme viimein lavalle. Aika oli ollut hyvin pitkä, mutta tekovaiheetkin olivat tyydyttäviä sillä tämä oli ensimmäinen vuosi kun tosissaan tähtäsimme näin isolla porukalla lavalle. Kurjin juttu oli että yksi jäsenistä sairastui Traconiin eikä päässyt esitykseen, mutta onneksi pääsi sitten osallistumaan photoshoottiin jälkeenpäin. Samaan aikaan tosin photoshootti kaatoi kuumeeseen yhden toisen jäsenen, mutta... ehkä ei puhuta kirouksista ja manata enempää :D

Pieni huomautus muuten lavan takana liikkuville ihmisille. Joku neropatti oli mennyt räpeltämään lavan takana esityksemme köyden hirttosolmuun ennen esitystä. Asia tuli huomattua onneksi reippaasti ennen lavalle menemistä, mutta jos asiaa ei olisi huomautta niin esityksessä sitominen olisi ollut aavistuksen vaikeampaa. Pieni pyyntö: Älkää koskeko muiden lavasteisiin tai mihinkään ylimääräiseen ryönään mitä lavan takana löytyy.

Ohessa pieni fiiliskuva

Lavasteet toimi, esitys toimi, liftit toimi. Elämä toimi ! Oli hauskaa, en tosin muista tasan esiintymistilanteesta juuri mitään, mutta riemu oli valtaisa kun ilmoitettiin että tosissaan oltiin voitettu kisa. Muita esityksiä tuli katsottua huuli pyöreänä, upeita ideoita oli paljon ja monia oltiin tosissaan viilattu viimeiseen asti. Hämmennyin ja ihastuin yhden esityksen osasta missä lavasteen suojin potkittiin ilmassa palloa. Ihmiset.. kiitos !

Itse ryhmäkisasta noin ylipäätänsä voisin sanoa sen että olen valtaisan onnellinen että tällä porukalla päästiin Tampereelle asti ja saatiin tämä projekti ulos näin tyydyttävänä pakettina. Lehmänä ojassa mätköttää myös se ajatus että mikä koko Show-cosplay-yhdistys OF ry:n perustamisideana oli että saataisiin koottua porukkaa jotka haluaa myös tehdä isotöisiä ryhmäcosplay esityksiä Suomen cosplay lavoille. Ja se tehtiin. Olette ihania vaikka olenkin turhan ujo sanomaan sitä koskaan. Nyt loppui tämä vetistely ja jatkan enemmän miehiseen asiaan..

Koko photoshoot pähkinänkuoressa - tainoeiihanmuttamelkein

Pidimme samaisella porukalla ison cosplay photoshootin. Kuvaajana toimi ihana Niina ja kuvauspaikkana toimi läheinen koulu. Ensimmäisellä sessiolla meidän Tomoko oli kuvauksesta kipeänä kuvasimme sen nelisen tuntia sekä kuvaa että videokuvaa. Homma jatkui viime viikonloppuna melkolailla samoissa merkeissä. Kuvamateriaalia tuli VALTAVASTI ja photoshootista irtosi iso läjä hersyttäviä otoksia kaikista. Kuvallinen määrä on ihan valtaisa ja muunmuassa omassa devissäni on materiaalia, Rullarinkelin blogissa että erään nettinimellä Fukka kulkevan henkilön blogissa otoksia löytyy ! Kiitos ~




Maailmankartta aavistuksen hukassa


Opetaja piirsi hirveyksiä taululle ja kukahan sitä joutui pyyhkimään..?


Ja koko porukka vielä.

GTO oli valtavan hauska kuvata jo senkin takia että porukka oli joutunut työstämään hahmoja esitystä varten että oleminen tuntui luontevalta. Oma hahmo oli Yoshikawa Noboru, luokan kiusattu varpunen joka löytää oman minuutensa ja elämänilon takaisin kiitos Onizukan. Kehonkieli oli noin shootissa hauskaa toteuttaa ja en ole kokenut olevani missään photoshootissa ennen näin sisällä hahmossa, ainakin millainen olo kameran edessä oli. En spämmää isompaa määrää kuvia enää tänne, mutta nyt on aika tähdätä kohti uusia tuulia ja pukuja. 

Ihana harrastus.



keskiviikko 7. syyskuuta 2011

WCS esityksen video


Jännitin kauheana itse videon näkemistä jostain, mutta en joudukkaan häpeämään silmiä päästä. Tuon valojen pettämisen huomaa hieman liiankin selvästi, mutta luultavammin pari kohtaa mitkä eivät omaan silmään mennyt niin sujuvasti kuin olisi pitänyt niin ei välttämättä ole näyttänyt siltä yleisölle. En ennen tätä ole mitään esitystä näin tarkalla silmällä syynännyt, mutta nyt pitänee kait odotella Traconin virallisia videoita jos sellaisia on tulossa. Näkisi esityksen paremmasta kulmasta.

Yleensä esitykset skippaan sillä että katson pari kertaa läpi ja elän sen fiiliksen kanssa mitä siitä jää. Tätä Traconin jälkeistä olotilaa ei tällä hetkellä sentään Conin jälkeiseksi masennukseksi voi kutsua mutta sanoisinko että jonkunasteinen Conikrapula on päällä. Eilinen oli silkkaa väsymystä reissun päälle ja nyt on hieman outo olo kun ei tarvitsekkaan enää harjoitella mitään ja odottaa pissat housussa tulevaa viikkoa ja esitystä. Pakko kait tässä on alkaa jotain pukua taas tekemään että saa käsille tekemistä :D

maanantai 5. syyskuuta 2011

Ruusunlehtiä varpaissani - WCS karsinnat ja Tracon itsessään


Eeppiset viikset ovat eeppisiä.

Sijoittelen tähän merkintään muutamia kämäisiä kännykkäkamera-kuvia koska mitään kunnollisia ei tällähetkellä vielä löydy. Tracon on nyt.. ohi. Olo on samaan aikaan helpottunut että iloinen koska viimeajat on ollut aika hyvin hermoiluntäytteisiä ja harjoitteluaikaa kulunut pirusti. Olimme Ainon kanssa World Cosplay Summit - karsinnoissa lauantaina ja pukujen ja esitysten taso oli hengästyttävästi kohonnut viimevuosista. Sijoitus oli kolmas ja oikeasti olin pirun yllättynyt siitä koska taso oli niin kova. Voitto meni oikeaan osoitteeseen ja haluan lämpimästi vielä näin onnitella toiselle sijalle sijottuneita että itse edustamaan päässeitä Rimppua ja Majoa!

Karsinnat olivat itsessään positiivinen kokemus vaikkakin aina esiintymistilaisuuksissa se järketön odottelu että hermoilun määrä ei tunnu kivalta. Saimme onneksi numeroksi numero neljän että ei tarvinnut odotella viimeisten joukossa lavalle pääsyä.. Itse henkilökunta, mammat ja cossarit lavan takana olivat mukavia ja huomioonottavia että jäi kauhean mukava fiilis ihmisistä. Itsellä ei kokemusta kisaamisesta pahemmin ole jos ei Traconin parikisaa muutama vuosi taakseppäin ja ryhmäkisoja lasketa. Vaikka kyseessä oli näinkin isot panokset niin muutamien kanssa tuli jotain juteltuakin mukavia että keltään ei saanut hapanta naamaa palkakseen, päinvastoin. Pahoittelen itse jos olin ennen esitystä tai kisan jälkeenkin ihmisten seurassa jäätö, se johtunee ihan vain luontaisesta ujoudesta ja jännityksen määrästä.

Itse esitys noin yleisesti ottaen sujui muuten kohtuu nappiin miten oltiin harjoiteltukkin, mutta valojen ajoitus pissi jonkun tekniikkavirheen takia kivasti.. Vaatteidenvaihdon aikana (tai noh riisumisen) olisi pitänyt pimentää lava, mutta valot jäivät mollottamaan päälle sammuen pahasti jäljessä. Virhe ei onneksi pilannut koko esityksen dynamiikkaa, mutta itse tilanteessa vähän harmitti. Toinen asia mikä jäi hieman vaivaamaan oli että toinen juontajista käänsi meidän kommentin rohkeasta loppukohtauksesta väärin englanniksi, että olisimme päättää laittaa enemmän vaatetta päälle ollaksemme enemmän sarjauskollisia. Mitäs pirua? Koska kuitenkin liftit ja tanssiminen meni muuten nappiin niin mitään ei jäänyt omasta suorituksesta hampaankoloon. Joka kerta kun.. kuitenkin lavalle pääsee niin muistaa aina uudestaan minkä takia itse lavalla esiintymisestä nauttii niin paljon.

Cosplay Finland Tourin sivuilta:
3. sija - Aino Peltokoski ja Kaisa Sarvela: Tenjou Utena ja Himemiya Anthy / The Adolescence of Utena
  • perustelut englanniksi: great drama line, very true to the plot, impressive movements
Luin tämän tänä aamuna uudestaan ja olin liikuttunut.


Utena itsessään sarjana esitykseen oli luonnollinen valinta koska meistä molemmat pidämme Utenasta niin paljon, itse hahmokemiat on ihanan dramaattisia ja saimme hienon idean esityksestä muistaakseni noin viimevuoden keväällä. Loppujen lopuksi päädyimme siihen että lähdemme yrittämään WCS - karsintoihin. Itse valmistautumisprosessi oli loppujen lopuksi aika karmea kokemus varsinkin loppupuolella kun stressi ja jännitys olivat pahimmillaan.. Enimmäkseen itsellä mielessä pyöri se että miksi tällainen vielä niin keskitason cossari yrittää edes World Cosplay Summitiin kun kuitenkin itseä niin paljon parempia puvuntekijöitä on tulossa ja tämä vannehame ei koskaan tule toimimaan esityksessä ja kaadun vielä naamalleni ja häpäisen molemmat lavalla. Loppujen lopuksi lavan takana en muistanut pyöriä itsesäälissä kuitenkaan vaikka olinkin hyvin vakuuttunut siitä miten kovatasoisia pukuja omaani verrattuna lavan takana pyöri. Hyvä juttu sinällään että sain täysillä kuitenkin keskityttyä itse esitykseen enkä välittäny sillä mistään muusta kun että teen parhaani lavalla.

Kokemuksessa on oli siis monenlaisia puolia, mutta taitaa olla että pitää vain jatkaa ompelemista ja kokeilla ensivuonna uudestaan uusilla puvulla ja esityksellä. Jatkan itseni kehittämistä. Tämänhetkinen minä kaipaa hermolepoa hieman, mutta taidan silti aloittaa jotain vähän simppelimpää cossia tässä piakkoin. Yleensä conin jälkeen iskee aina motivaatiopiikki ja koetan kerrankin hyödyntää sen kun edelleen on sellainen olo että voisin ommella vaikka heti.. tosin nämä muutama conin jälkeistä päivää taidan vain hyödyntää lepoon sillä että istun koneella tukka limaisena, syön hyvin ja istutan takalistoni teeveen ääreen ja pelaan vähän Legend of Zelda : Okarina of Timea. Tuntuu hyvältä mies.

Jostain kumman syystä houkuttaisi tehdä tällä hetkellä Maeda Atsukon Tomaattipuku Yasai Sisters videolta. Ihan tosissaan, en vitsaile. Mielenterveydessäni ei myöskään ole vikaa, se on ihana katsokaa !




Olen limainen idolinörtti. *snort*

perjantai 9. heinäkuuta 2010

Nimettömyyden kirous & Tracon

Asato Tsuzuki tässä terve.

Tracon on nyt ohi ja näemmä kesän conitkin. Oman cossin suhteen sääolosuhteet oli.. hieman tukalahkot mutta kuumuuteen jossakin määrin tottui ja jälleen kerran opin uudelleen arvostamaan omaa naiseuttani kun illalla pääsin riisumaan jesarikorsetin ja juoksemaan lähimpään pitseriaan mättämään pitsaa. (Mitä nyt +30 astetta ja musta pitkä takki) Mutta ah rakastin tuota peruukkia.

Conista itsessään jäi ihan hyvä fiilis. Omalta osalta Tracon oli aika lailla hengailucon ja pihamaalla tuli nyt taasen nähtyä surullisenkuuluisia "RAPE ME" - kylttejä, mutta hieno con oli kokonaisuudessaan. Tamperetalo on ihana. En nyt jää tähän setvimään koska tuli jotain mainittua jo anikissa ja noh, conista on jo se viikko kohta että alan olla aika jälkijunassa...

Mukaan tarttui conista "Your Lover" nimistä Manhwaa.. Huimat 5€/3kpl. Viimeinen osa puuttuu, mutta varmasti ostan pian senkin. Ihanan lässyä. Kaksi osaa luettu ja itkenyt molemmissa... Olen pehmo ='''(

Tulipa vaihteeksi todettua että taidan välttää crossplaytä hetken, ainakin siihen asti että saan toteutettua pari kivaa cossia crossin sijaan ja hankittua kunnon binderin. Kaikki kunnia jesseteippikorsetille, mutta etsin mukavampaa vaihtoehtoa ja löydettykkin on. Osto voi kestää hetken koska noh.. perhesotkujen vuoksi rahatilanne voi olla pian tiukahko, riippuen ihan siitä miten asiat järjestyy. Toivon parasta. Työharjoittelua ajattelin hakea viimeistään kun oma puolenvuoden mittainen pätkä Talouskoulussa loppuu.

Tuli taas sisäisesti ahdistuttua ihmisten ragetuksesta paskoista cosseista Anikin kuvalaudalla .. (Kyseessä siis tämä mitä vihaat Suomen cosplayskenessä treadi) Saa nähdä, että kuinka korkeatasoista cossia sitä valittajien mielestä pitäisi pitää olla päällä, että on tarpeeksi tasokkaan näkönen kulkemaan coneissa. Pistää vihaksi se miten nimettömyys rohkaisee ihmisiä sanomaan kaikkea... ala-arvoista. Huonompien cossien olemassaolo ei pitäisi ketään hidastaa, ellei nokan edessä harrasteta kuivanainteja sun muuta häiritsevää toimintaa. Siitäkin on ymmärrettävää ärsyyntyä jos hypitään päälle ja roikkumaan kaulaan silloin kun jollakin on päällä enemmän tavaraa kuin joulukuusessa tai muuten vaan vartalo täynnä leviävää maalia tai muuta mukavaa.

Itse en koe itseänikään vielä kokeneeksi pukujen tekijäksi. Vielä tuoreessa muistissa on se miten ei ollut kauhean helppoa alkaa tekemään omaa ensimmäistä pukuakaan, kun pohjana oli huimasti yläasteen käsityötunnit. Ei tämänkään takia houkuta mollata muiden pukuja, vaikka näyttäisikin pahalta. Itseä myöskään yksinkertaisesti ei kiinnosta. Kysyn vaan että kenellä on niin paljon ylimääräistä aikaa ja energiaa että jaksaa vetää pultteja toisten huonomuudesta? Ainainen kyrpä otsassa eläminen on aika.. väsyttävää. Samaten kuin ainanen valitus. Itse arvostan kritiikkiä ja arvostan että ihmisillä on mielipiteitä, mutta tuntuu silti että välillä monilla unohtuu sellaisetkin kultaiset säännöt kuin nettietiketti tai vielä paremmin käytöstavat. Mielipiteitä on hienoa lukea jos niillä on oikeasti hyvät perusteet.

Mukavampaa vaan.. katsella kimaltelevin silmin niitä pukuja joista itse tykkään. Kaukaa... haikeasti..

fanityttö elää vielä. Vahvana.
Tulipas epämääräistä vaahtoamista. *kömpii takaisin koloonsa*