Pages

torstai 28. heinäkuuta 2016

World Cosplay Summit 5/5 ja cosplaypohdintaa

Viimeinen Summit-postaus melkein jäi.... Ihan vaan laiskuuden ja sen vuoksi, että harmittelin pitkään, ettei ole mitään mieltä päivittää, jos viimeinen päivitys viivästyy näin paljon. En puhu itse tapahtumasta tässä päivityksessä enää yksityiskohtaisesti, enemmän näin omista fiiliksistä tällä hetkellä. Ja saan vielä oksentaa tänne paljon kivoja kuvia!

Päätin kuitenkin, että ehei viimeisen päivityksen tekeminen (näinkin jäljestä) on kiva tapa antaa koko tapahtumalle piste. Nyt varsinkin, kun uusi tiimi on lähdössä edustamaan Suomea. Mielessä on viime aikoina pyörinyt paljon fiiliksiä Summittiin liittyen. Mikä olisi siis parempi tapa kuin jäsennellä niitä blogiin? Samaten olisi kamalan surullista, jos en "ehdi" sanomaan: Kiitos. 

Kuva: Eetu Lampsijärvi ja paljon käsivara selfieitä muilta
Summit oli aivan mieletön kokemus, sain paljon tuttavuuksia joita en olisi koskaan tavannut ilman Summittia. Tähän kuuluvat tiimit joihin tutustuimme ja meidän omat Omotenashit aka WCS cosplaymammat Mana ja Toshiki ja Saksan tiimin Omotenashi Asuka. Kiitoksia ansaitsee myös koko Staff Japanin päässä ja ERITYISESTI Eetu joka jaksoi jeesata joka tilanteessa, auttaa joka lähtöön, juosta asioilla ja heittää meidän kanssa huonoa läppää, vaikka kaikkia välissä saattoi väsyttääkkin ja stressatakin. Olit loistava! Toivottavasti nähdään vielä usein uudestaan. :D




Haluan kiittää vielä sydämeni pohjasta kaikkia loistavia ihmisiä: Vanhempia, ystäviä ja tuttavia jotka jaksoivat ja ovat Summit-vuoden ja vuosien mittaan auttaneet projektien kanssa tavalla tai toisella. Samaten te, jotka olette tsempanneet meidän tiimiä somessa: Kiitos teillekkin. Tottakai erityismainintana meitä edeltävät tiimit Päivi ja Satu ja Ilona ja Hootti! Neuvot tulivat oikeasti tarpeeseen.

Samaten, edelleenkin spesiaalimainintana Antti. En meinaa vieläkään uskoa, että et hajonnut minuun viime kesänä. Kiitos että sain loisia puvunteon parissa teillä!

Kuva: Mizuki Kawai - Näyttää ilmeestä päätellen että tykkään yukastasta

Aino, näyttää että teen kanssasi hulluimmat ja parhaimmat asiat. Kiitos että lähdit tekemään jotakin näin siistiä. Tuntuu että vuosien varrella, kun ollaan yhdessä otettu osaa karsintoihin, esiinnytty samoilla esityslavoilla ja kun on tullut seurattua myös sinun kisaamista... Olen motivoitunut sinun kehittymisestä pukuilijana ja samaan aikaan olen herännyt huomaamaan, että itse kehityn myös. Olen myös oppinut haastamaan itseäni ja uskomaan omiin taitoihini paremmin. 

En olisi päässyt Nagoyaan asti ilman sinua ja Summit - kesä ja sitä edeltävä aika on minulle mielettömän tärkeä muisto. Huuli väpättää, kun kirjoitan tätä ja tiedän että hajoat vähän sisältä, kun luet tätä, mutta ei se haittaa.... Kiitos, oikeasti. :D Tehdään lisää typeriä ja siistejä asioita yhdessä! Ollaan hyvä tiimi, vaikka tämä rupeama onkin nyt ohi.




Summit ei ollut pelkästään viime kesä vaan matka alkoi jo paljon ennen sitä. Minulle Summittiin kuuluu myös karsintoihin osallistuminen ennen itse finaaliin pääsyä, mutta puhun nyt vain edeltävästä vuodesta: 
Osasimme ottaa edustusvuoden yllättävän lunkisti ... mutta silti puku- ja esitysstressi oli olemassa takaraivossa varsinkin loppumetreillä. 

Stressi ei ollut pelkästään paha juttu. Sain tehtyä mielettömän määrän kiinnostavia asioita puvunteon puolesta: mm. Eschan villatakin, (en ollut tehnyt eläissäni villatakkia) ensimmäistä kertaa eläissäni tuetun satiinisen yläosan ja kaaaamalan söpön peruukin jakauksella. Olen rehellisesti sanottuna ylpeä omasta puvustani. Edustusvuosi oli mieletön vuoristorata, mutta pystyn oikeasti lämmöllä ja ilolla muistelemaan cosplay-pajahetkiä Nagoyaa edeltävältä ajalta. Milloin uusiksi?

Kuva: Mizuki Kawai - Paras keinu!

Kun pääsin syksyllä takaisin kotiin: Todellisuus iski naamalle. Summit oli minulle iso cosplay-unelma ja kun se oli ohi... piti yhtäkkiä keksiä uusia. Rehellisesti sanottuna puvuntekokin jonkin aikaa maistui puulta.

Halusin Summittiin koska rakastan tehdä pukuja, nautin itseni haastamisesta esitysten, ETTÄ pukujen suhteen ja nautin valtavasti yhdessä tekemisen ilosta. Olen aina ollut pukuilijana tiimipelaaja ennemmin kuin yksin sooloilija. Nämä kaikki unelmat toteutuivat viime kesänä: Sain tehtyä omaa taitotasoa haastavan finaaliasun, esiinnyin Summit -finaalissa ja koin matkan ja reissun mitä olin odottanut jo vuosia.

Kuva: Natsumi Morita - WOTAIGEITÄ AAAAA ja karaokea
Näin jälkikäteen olen ymmärtänyt paremmin neuvot mitä aikaisempien vuosien edustajat meille tsempiksi antoivat. Ilona esimerkiksi sanoi että ”tehkää juuri teidän näköinen reissu”. Merkitys tälle neuvolle valkeni kokonaisuudessaan vasta kun olin käynyt Japaninmaalla itse. Jos lähtisin Summittiin uudestaan osaisin ottaa koko reissun valoisammalla otteella ja yrittäisin nauttia enemmän pienistä asioista mitä ei välttämättä kuumuudelta ja stressiltä tullut huomattua.

 
Kuva: Mana Ikeda


Kuulin itseasiassa vasta vähän aikaa sitten yhden edustusparin kertovan, että molemmilla oli mennyt into pukuiluun Summitin jälkeen. Oli edustusmaa tai cosplay-tausta mikä tahansa kaikki panostavat tähän kisaan todella paljon ja jotkut pyrkivät karsinnoista oman maansa edustajiksi vuosia... Kisan aiheuttama paine ja pyöritys olivat varmasti osasyynä innon katoamiseen. Nyt kun kisasta on kulunut melkein vuosi, niin kuulemma motivaatio on heilläkin taas palannut! Voin myös sanoa omalta kohdalta, että cosplay-inspis ja ideat ovat tulleet takaisin. Ne palasivat, sillä millä olivat lähteneetkin... eli aloittamalla uusia projekteja!

Jos tällaista äkkinäistä motivation droppaamista tapahtuu harrastuksen parissa... mielelläni kuulisin ihmisten ajatuksia mistä tällainen johtuu ja pohdintaa miten sellaisesta he ovat päässeet siitä yli. Tuntuu että omaa motivaatiota cosplayssa kohentaa se, että saan lukea kanssaharrastajien pohdintaa ja ajatusta mikä HEITÄ motivoi tekemään pukuja. Maailma tuntuu Summitin jälkeen tuuman verran isommalta. Summit auttoi konkretisoimaan, että maailmalla on paljon ihmisiä jotka rakastavat henkeen ja vereen tätä hullua harrastusta. 

Kuva: Eetu Lampsijärvi - Meijimura ja upea BEFORE COSPLAY - look
Summitin jälkeen jouduin muistuttamaan itselleni, että ison projektin jälkeen saa ja PITÄÄ pitää taukoa, jos siltä tuntuu. Siksi olikin ihanaa, että matkan jälkeen ymmärsin uudemman kerran, että tunnen ihmisiä joille voin puhua harrastuksestani pohdiskelevasti ilman että saan vaan vastaani huutonaurua että otan tämän harrastuksen liian henkilökohtaisesti. Tuntuu myös kamalan lohdulliselta, että en ole ainut edustaja joka on joutunut painimaan ajatusten kanssa omista motivaatioista puvunteossa.

Mutta tässä olkoon minun avautumiseni Summitista tältä erää. Seuraava coni mitä nyt on tulossa: Oulun Chibicon ja Animeseminaari! Chibissä on luvassa Pokemonmusikaali ja cossimammailua. :3 Uusia tuulia kohden ja, tässä oli minun Summit!

0 kommenttia:

Lähetä kommentti