Cosplaymotivaation paluu (?) vai oliko se edes hukassa..

Esimerkki Makinami eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin taas rakastamaan cosplayta.

Elinkaaresi oli lyhyt mutta pinkki.

Kyseisen tyylinen elokuvahistorian klassikkon nimeä mukaileva blogiviesti taisi olla jollakin toisella blogaajalla käytössä joskus, mutta tämä sanaleikki nyt sopi kuin nyrkki silmään koska aloitan ilmoitusluontoisella asialla: Mari Makinami "Illustrious" on nähnyt nyt valon ja tämä kyseinen puku on suurimmalta osin erittäin epäekologisesti HÄVITETTY. Hyödynnettävät osaset on otettu talteen että suikaleita pinkistä kankaasta tullaan näkemään myös oman tutun kanssacossarin puvun osana, että mahdollisesti joissakin omissakin tulevissa puvuissa.. 

Tämä tapahtuma on erikoinen sen vuoksi että en tähän asti ole heittänyt yhtään ainutta pukua cosplayharrastukseni aikana roskiin. Se olisi tämän puvun suhteen ollut aikapäiviä sitten pitänyt tehdä. Päällä Mari ei näyttänyt pahalta, mutta conipäivän jälkeen tuli vannottua että en tätä sammakkonraatoa johon käytin paljon aikaa ja vaivaa vedä enää IKINÄ päälleni. Kaikesta huolimatta puku roikkui kaapissani monta vuotta ja nyt viimein annoin sen mennä. 

Kunnon tekstipohjaisia päivityksiä en ole tehnyt.. oikeastaan aikoihin missä pohdiskelen edes mitään kovinkaan syvällisempää omaan harrastukseen liittyen. Nyt kuitenkin hieman raotan sanaista arkkuani sillä olen päättänyt että en halua tehdä Marin kaltaisia virhepukuja enää yhtään. Puvussa ei ollut vika se että millainen siitä tuli vaan kaikki se vaiva ja aika tuntui olleen yhtä tyhjän kanssa sillä kaikesta ajasta ja vaivasta huolimatta en ollut lainkaan tyytyväinen pukuuni.. Syynä kaikessa oli aika, taidot ja se että miten monta rautaa sain tuleen vielä samalle keväälle. Vielä kaiken päälle oli se että kaikki jäi tosissaan viimetippaan viimeistä iltaa myöten. 

En ala vinkumaan että EI MINUN VOIMATASONI COSSARINA EI OLE TARPEEKSI KORKEA EN KYKENE MIHINKÄÄN VAIKEAAN ITKUPARKU, vaan enemmän sitä että jos näin .. isotöisiä pukuja alan tekemään seuraavaa kertaa niin tosissaankin itselle ajanhallinta on ehkä tärkein väline mihin tarttua jos haluan säilyttää mielekkyyden tässä harrastuksessa vielä vuosia teenpäin... että samaan aikaan jos haluan kehittyä cossarina. Ajanhallinta ei nimittäin ole parhain lajini..

Koska oma usko omiin taitoihin ei ole muutamia vuosia cossanneena vieläkään aivan katossa, niin se että omat hermot kestää puvunteon aiheuttaman paineen on tärkeää. Haluan että että voin panostaa pukuihin niin että jäljelle jää hyvä maku suuhun itse puvuntekoprosessista että sen pitämisestä tapahtumassa, vaikka kaikki osat eivät toteutuisikaan niin eeppisesti kuin pitäisi. Cosplay on niin harrastuksena laaja että itseään voi haastaa jatkuvasti ja erilaisia tapoja tehdä asioita löytyy aivan yllättävistä paikoista jos vaan jaksaa olla luova, innokas ja on uskallusta kokeilla. Taidotkin harjaantuu aina joka puvun myötä että tähän harrastukseen EI tarvita minkääntason koulutusta, ei vaatepuolelta tai proppien osalta jos on rohkea kokeilemaan eri tekniikoita.

Tänä keväänä olen työstänyt isotekoisempaa pukua kohtuu säännöllisessä aikataulussa ja pikkuhiljaa herännyt siihen todellisuuteen että olen saanut jo jotain valmiiksikkin. Tuntuu hyvältä mies. Lopputuloksesta näkyy tulevan siistiä ja nättiä ja aikaa on vielä jäljellä! Tuntuu että olen saamassa siitä cosplayn tekemisen ilon hännästä takaisin kiinni. Takaraivossa ei jatkuvasti tikitä ilkeä kello muistuttaen ajan olemassaolosta tapahtuman lähestyessä.

Evangelion - teemalla jatketaan : Älä tee niin kuin Shinji.

Kaikki ne lukemattomat selitykset mihin itsekkin olen turvautunut siinä miten en ole jaksanut aloittaa asioita ajoissa saa nyt loppua. Joskus sortuminen ja se että motivaatio droppaa on ihan luonnollista koska kaikki ovat ihmisiä, mutta se että itse tiedostan sen että 90% näistä hetkistä on kiinni omasta saamattomuudesta, enkä yritä huijata itseäni. Olen saamaton rehellisesti jos olen ja kun tulee aika tehdä asioita niin tosissaan haluan oppia ottamaan itseäni niskasta kiinni ja nyt niin on tullut tehtyä. 

En voi väittää että en nauttisi siitä miten saan tehdä pukujakin rauhassa ilman kiirettä. Jos sanotaan että kaikki nauttivat siisteydestä niin suurinosa ihmisistä nauttii myös kiireettömyydestä. Tämä pohdinta nyt saakoon sellaisen päätöksen että haluan todeta että viimeaikoina oma motivaatio cosplayaamisessa on tehnyt piikin ylöspäin. Pidän siitä.

Kiitos ja näkemiin.

Desucon Frostbite 2013 ja Kemin Kitacon 2013 - Helkkarin pitkä aika molemmista

U mad?

Tuli koettua conin jälkeen hienoista masennusta kun yhtään ainotta siedettävää kuvaa ei löytynyt ilman blurraantumista Ashi Kechumista omankin.. aloitteenpuutteen vuoksi koska en tajunnut ahdistella yhtään kamerallista lähimmäistä että olisin saanut hyvää todistusaineistoa että olin tapahtumassa Ashin kamppeet päällä. Päädyin sitten omaksi iloksi leikkimään Gimpillä ja tässä tulos. Nauttikaa ja syleilkää tätä näkyä koko sielunne kyllyydestä ! Olin pieni  poika  rölli ja ylpeä siitä.

Desucon Frostbite ryöpsähti ohi jo aikapäiviä sitten, mutta sanon muutaman sanan tapahtumasta kuitenkin. OF:n esitys oli se mitä odoteltiin viime syksystä asti ja kontolle tipahti Ash Kechumin rooli. Hieman hirvitti tehdä asua sen vuoksi että sarja on itsellekkin niin tärkeä lapsuudesta, mutta pääsin paineistani kohtuu nopeaa. Puvunteko oli kohtuu simppeliä koska malli oli yhtä pökylää että ainoat työt mitä peruskaavan piti melkein tehdä oli korotusta vyötäröltä ihanan ysäristi ylemmäs. Värisävyistä tein itselleni upean värikartan mistä sain hyvät naurut.. Paikoin kuin ruotsinlippu ristetytettynä RAIKKAASEEN keväänvihreään ja lisätty pari muuta neonväriä mukaan ja avot. Kaunis mikstuura on valmis. 

Repun pukuun päädyin vääntämään extempore edellisenä iltana. Haluan joka pukuun oman siihen kuuluvan laukun! Tuntui ihanalta. 

Itse asu ei ollut mikään itsetunnonbuustaaja tai .. noh asussa en kokenut oloani erityisen viehättäväksi, mutta maailmanmiehen elkeitä piti sitten muuten vaan kerätä omaan rintakehään kun.. tuleehan minusta vielä joku päivä suuri Pokemonmestari ! (niin varmasti Ash) Hahmona Ash lavalle tuotuna oli todella mukava kokemus, kerrankin sai vetää hieman överiksi ja revitellä. Voi kuitenkin kestää hieman pidempi hetki kun saan puvun vedettyä itselle takaisin uudestaan päälle ! Ehkä kesänmittaan saisin ikuistettua Ashin edes jossakin määrin. Tämän ja viimevuoden saldo kuvista cossien kanssa on aivan surkea muutenkin niin.. parempi jatkaa vaan pukujen tekemistä ja petrata siinä että saisin niistä kuviakin. Q odottaisi myös vielä aikaansa, tosin sarvet ovat jemmassa vielä äitillä vaikka koko asu onkin hyvässä tallessa.

"....Bulbasaurin kasvattaminen on lastenleikkiä..."

Kitacon 2013 taasen livahti hyvin sutjakkaa, istumalla enimmäkseen koko päivän pöydän takana, mutta tuli kuitenkin pidettyä yksi luento Fukan kanssa aiheena cosplay rage, mutta onneksi periaatteena oli huumoripohjainen veto sillä mitään suuria liekkejä ei kuitenkaan leiskunut kummankaan kidasta, mutta onneksi oli hauskaa ja paneeli tuntui silti onnistuneelta. Kiitoksia paljon kuulijoille ja tämä kuitenkin kokemuksena tulee olemaan näitä myönteisempiä että pienikin yleisö osaa olla vastaanottavainen ! 

Kävin itse myös loppupäivästä katsomassa kaverin One Piece - luennon ja sen verran jäi ainakin sanottavaa että fanitytön antaumusta sarjaan ei kannata aliarvioida kun luennon päätteeksi kuitenkin jäi sellainen kutina että voisin melkein lämmitellä vanhaa One Piecen katsomistani vielä joku päivä.. tai vilkaista mangaa joka kuulemma toimii vielä paremmin. Kiitos tästä.

Päivä päätettiin toki perinteisesti Kemissä kiinalaiseen ravintolaan, mutta itse tapahtumasta jäi valtavan hyvä mieli koska tapahtuma oli taasen kasvanut ja omissa silmissä myös kehittynyt tänäkin vuonna. Tuntuu että sanon tämän joka vuosi, mutta en tosissaan valehtele. Kemin kulttuurikeskus alkaa olla tapahtumalle melkein liian pieni, mutta toivonmukaan tiloja (joita tälläkin hetkellä on käyttämättöminä) pystyttäisiin hyvödyntämään vielä lisää että tapahtumalle annettaisiin lisää tilaa kasvaa. Pohjois-Suomen tapahtumilla on kuitenkin tärkeä sija meidän täällä pohjoisemmassa asuville harrastajille.

Tulevista cosplaysta en nyt lähde heti tähän avautumaan, mutta sanotaanko että uutta peruukkia on tilauksessa, yksi kangasvärjäyserä on päätynyt väärän värikseksi (Toivonmukaan Aino tekee yhden tietyn cossin tulevaisuudessa että saan sen myytyä pois!) ja suunnittelua on käynnissä. Tira Misu on kaavoina vielä läjässä huoneen nurkassa, mutta ei ole haudattu myöskään ! Kevät pukkaa tässä päälle, uusia projekteja Fredrikin nimissäkin alkanut, päääsykokeita tulossa ja opiskelujenkin kanssa teettää työtä. Eiköhän tässä vielä selvitä.

Frostbiten deluxe mysteeri limited edition puku ja jälkiruokaa

.. okei, puku ei ole järin mysteeri tai missään määrin limited tai maaginen, mutta paljastaisin pahasti mikä tulevan esityksemme sarja on niin pidän nassuni kiinni. Nyt pikkuhiljaa Frosti lähestyy ja samaten pukuharkat on piakkoin tulevalle esitykselle, puku siis oli saatava kasaan hyvissä ajoin. Oikeansävyistä kangasta ei löytynyt tähän vuodenaikaan niin päätin ottaa riskin ja kokeilla käsinvärjäystä. 

Dylon tekstiiliväri - Ocean blue 

Värjäysprojekti tuntui traumauttavalta jo ajatuksena, mutta paljastuikin huomattavan helpommaksi ja hauskemmaksi kuin peruukkien värissä liruuttaminen. Ohjeet olivat selkeät ja värikin löytyi Anttilasta. Iso pesuämpäri toimi astiana ja hämmentimenä vanha mustunut puuhaarukka. Valkoista puuvillakangasta oli suositellusta painosta kaksinkertainen määrä, mutta tarkoitus olikin saada hieman vaaleampi lopputulos kuin sähkönsininen mitä paketti melkein lupaa.

Näin se tapahtui

1. Kankaan punninta ja pesu 

2. Väriaine + lämmin vesi (500ml) = väriliuos valmis !

3. Pesuvatiin 6 litraa lämmintä vettä (40 °C) + 5rkl suolaa + Väriliuos

4. Upota kangas veteen

5. Väriainetta ja kangasta hämmennellään ensin 15 min ja sen jälkeen 45 min säännöllisin väliajoin

4. Huuhtele ensin kylmällä vedellä kangas

5. Pese kangas lämpimällä vedellä ja pyykinpesuaineella

6. Kuivata suojaten kuumuudelta ja auringonvalolta (maalaisjärki sanoisi että myös pakkaselta :P)

Kaikken ylpein värjäysprojektissa olen siitä että en saanut maalattua kylpyhuonetta sinisin roiskein vaan homma pysyi siistinä. (Kuivaessakin toki hyvä suojata että sinistä vettä ei valu pitkin kaakeleita/mattoja/elämää, sen virheen meinasin tehdä, mutta onneksi tuhoja en saanut aikaan..) Veden lämpötilaa en mitannut koska lämpömittaria ei ollut, mutta arvion veden lämmön vähän kädenlämpöistä  vähän kuumemmaksi ja hyvä tuli.

Se että väriä ei enää irtoa on aika toiveikas oletus, mutta lopputuloksesta onneksi tuli tasainen, yhtä pientä haaleampaa kohtaa lukuunottamatta.

Väritulos

Toinen puoli jäi aavistuksen haaleamman sävyiseksi, mutta se sopi tarkoitusperiin oikeastaan kirkkaampaa paremmin!

Vielä lopuksi voisin mainita Frostin jälkeisestä pukusuunnitelmasta, nimittäin jo noin kolmisen vuotta hautuneesta ideasta alkaa viimein kypsyä jotain konkreettista. Pitkien rintaongelmien ja itsepsyykkauksen jälkeen olen valmis vetämään puvun päälle. Kaavoitus on hyvällä mallilla, mutta sitä se pukua tee valmiiksi..

Kyse on siis paricossista Bakuretsu Huntersista - Tira Misu ja Chocolate Misu

Ysäriä, kaikki hahmot on enimmäkseen nimetty ruuan mukaan. Nauttikaa !

Vähäpukeisemman cossin voisi kerrankin sijoittaa fiksulle aikajaksolle, eli luultavammin ensi keväälle/kesälle. Suurimmat ongelmat on juuri ollut rintapuolen varustuksessa kun sellaista en omaa, mutta patentteja on tullut keksittyä toppaukselle ihan mukavasti ja kohtuu yksinkertaisiakin. Tissejä ei ole, mutta pyrin olemaan hyvä huijaamaan siinä !

Pukuun sopii Q:n punaiset piilarit jotka ovat vielä ihan käyttökelpoiset ja plugsuit-ajalta jäi muistoksi rulla oranssia pvctä käyttämättömäksi hyllyyn. No miksipä ei ?

Puvun suunnittelun kanssa on uponnut jos yksi jos toinenkin hauska hetki kuten screencappien kuvakulmista ja laadusta huomaa. Jos tämä cossi ei toteudu niin pakko tulla nöyrästi sanomaan tänne syy ja pohtimaan itseäni cossarina sen mukaan oliko syynä laiskuus, taidottomuus vai tissittömyys.

Ja sehän on pakko toteutua!

Blogista korjailtu tagauksia paremmaksi. 

Ennen ja nyt

Haaste houkutteli minutkin hereille talviunesta. Tämä olkoon sopiva päivitys villille blogausvuodelle ja toivottavasti aktiivisemmalle uudelle vuodelle. Uutta cossia on uunissa, mutta teen päivitystä kunhan saan konkreettista todistusaineistoa enemmän kasaan !

Trigun - Meryl Stryfe

Kaikki alkoi. Animecon 2007 sai cosplay kärpäsen puraisemaan. Verta hikeä ja kyyneleitä ja pieni Trigun ryhmä.

Shoujo Kakumei Utena - Kaoru Miki 

Tengen Toppa Gurren Lagann - Simon

Ensimmäinen peruukki, uusi cossiryhmä, ensimmäinen pukukisa !

Soul Calibur 4 - Amy Sorel

Yami no Matsuei - Asato Tsuzuki 

Uusia tuulia, uusi esitys ja jumalattoman tukala crossplay kesähelteellä pienellä ryhmällä. Vielä Tsuzuki nousee uudestaan !

AKB48 - Sakura no ki ni narou

Evangelion: 2.0 You Can (Not) Advance - Mari Makinami Illustrious 

Adolescence of Utena - Himemiya Anthy 

AKB48 - Everyday Kachuusha

Isoimpia kiintopisteitä oli WCS karsinta ja Animeconin kumipuku. Upeita kokemuksia sekä esitysten että cosplayn saralla !

Shuffle! - Kaede Fuyou

Vocaloid - Kagamine Len 

Great Teacher Onizuka - Yoshikawa Noboru

Cowboy bebop - Edward Wong Hau Pepelu Tivrusky IV

The Money of Soul and Possibility Control - Q

Vuosi ei ollut puvunteon saralla työtelijäin, mutta esitykset pitivät kiireisinä. Sailor kauluksia, korvia, crossplayta, tanssia ja sarvet !

UPEA VIRHE: 2008 ei 2007 ... pahoittelen.

Pituus on ainakin kasvanut monella sentillä kun pää on saanut uusia ulokkeita.

Pienestä on aloitettu.. Vielä on aikoja edessä kämmäillä, kurpata saumoja ja tehdä virheitä, mutta cosplayssa onneksi yleensä oppii virheistään pikkuhiljaa ja uusia työstötapoja keksitään, kokeillaan ja hylätään. Aluksi aloin kirjoittamaan pitempää tekstiä siitä mitä kunakin vuonna on tapahtunut, mutta päätin kuitenkin antaa kuvien puhua puolestaan enimmäkseen.

Tulevaa vuotta ajatellen tartun seuraavaksi materiaaliin jonka kuvittelin jo kuopanneeni pysyvästi.

Hyvää tulevaa uuttavuotta 2013 !

Tasan 30 seuraajaa on nyt karttunut, mistä kiitän myös kauniisti !

Future plans(?) ja pieni pohdinnnan palanen

Aloitin rohkeana poikana kirjoittamaan päivitystä noin kolmea viikkoa sitten, mutta se jäikin sitten "laatikon pohjalle" muhimaan. Luvassa on viimein pieni postaus hieman huonosti nukkuneena, mutta pyrin lyömään tämän eteenpäin koska kerrankin inspiroidun kirjoittamaan näin spontaanisti jotain. :D

Suurena hallitsemattomana avautumisena: Itse rakastan lukea kantaaottavia tekstejä, mutta omien tuottaminen tuottaa väillä järkyttäviä vaikeuksia. Vaikka olen pitänyt (vaikkakin hyvin epäaktiivisesti) jo parisen vuotta, niin oma käsitys siitä mistä haluan blogissani kirjoittaa ei tunnu vieläkään välillä ihan luontevalta, vaikka en ihan vakavissani ole kertaakaan ajatellut, että pistäisin blogia jäähylle kokonaan.

Onko kellään muulla ongelmaa että aihepiireistä avautuminen tuntuu kankealta että joskus pelkää että päätyy toistamaan toisten mielipiteitä papukaijana tai myöntelemään oman ujoutensa rajoissa? Kuulostaa aika säälittävältä perustelulta, mutta varmaan yksi suurimmista syistä miksi elämä on välillä blogaajana AH niin vaikeaa. Ehkä olen liian mukautuvainen blogaamaan mistään suu vaahdossa tai en vain yksikertaisesti saa tuotettua aiheesta kuin aiheesta tekstiä vaikka mielipiteitä pulpahteleekin päässä aina ajoittain toisiaan vasten. Tai sittten tämä on vain sitä tyypillistä suomalaista sosiaalisuutta. En koe suurempaa identiteettikriisiä, mutta tämä on ehkä ensimmäisiä askeleita koettaa saada itseä rohkaistumaan.

Q:n mielestä pitäisi myös shootata hänetkin viimeistään ensi keväänä näin aktiivisuudesta puheenollen.

Seuraavaksi voisin siirtyä tuleviin haavekuviin tulevalle vuodelle. Muutamia on jo suunnitelmassa, mutta ainakin yksi koskee Fredrikin ryhmää ja en millään haluaisi pilata muiden suuren suurta iloa mitä meiltäpäin on tulossa. Törkeästi hieman Ainon postauksesta inspiroituneena teen hieman pienemmällä skaalalla suunniteltuja cosseja mitä mahdollisesti haluaisin seuraavana vuonna MAHDOLLISESTI toteuttaa.

Gankutsuou - Peppo

Gankutsuou on upea sarja ja kaninkallollista mekkoa voisin pitää arkenakin. Kankaanpainatus on viimeaikoina joka muodossa päässyt vähemmälle ja unelmissa olisi että saisin itseni väkertämään joku syksyinen ilta sapluunoita kun muu maailma masentaa. 

AKB48 / AKB0048 (anime) - Nagisa no Cherry:n asu

Tällä hetkellä koen suura houkutusta idolipoppiin että pieniin mekkoihin ehkä siitäkin syystä että ryhmän mukana joudun/pääsen leikkimään taas pientä poikaa. Kaapissa odottaa yläosaan sopiva kangas valmistamista varten, sopivat sitruunankeltaista ja tummansinistä kangasta odotellessa.

Ja koska idolipoppia ei voi olla maailmassa liikaa.

AKB0048 - GUUGuuUguu tai 

AKB48 - Iiwake Maybe - asu

Eniten pitäisin Nagisasta tai hienommista esiintymisasuista, mutta nämä sitten heittää vähän kauemmas suunnitelmissa. Näin pari ihan jumalattoman söpöä AKB0048 cossaajaa Traconissa ja pakon edestä menin sanomaan tyttösille että ovat ihania.. Sarja ei ole mitään BLOW YOUR MIND tasoa, mutta fanina nautin ainakin katsomisesta paljon.

Iiwake Maybe on ollut haaveena noin puoli vuosisataa, mutta oikeanlaista kangasta en ole löytänyt. Vekkihame on ihan järkyttävän söpö, vinoon menevä vekitys ja pitsiä mikä voi olla itsemurha omille kaavoituskyvyille, mutta ehkä vielä joku päivä.

Makka - Terra e...

Miehisemmästä päästä Terra e:n uniformut saa pienen sydämeni sykkimään lämpöisästi. Hetkeen en ole kokenut järkkyjä hinkuja crossplayn puolelle, mutta jos saisin Makkalle tehtyä täydellisen peruukin tai vastoin väkerrettyä oman toisen lempihahmoista Seki Rei Shiroen niin voisin leikkiä avaruudellisia pikkupoikia hyvillä mielin. Shoottipaikkakin olisi melkein täydellinen mielessä.

Katson mitä syksy nyt tuo tullessaan.. Seuraavaksi omassa aikataulussa taitaa olla Joulumessut ja seuraavana keväälä Frostbite.

GTO - Fredrik style

Se on viimein ulkona ! Kiitos kuvaajalle Niinalle ja koko projektissa olleille omastakin puolesta. Kuvaajina toimi myös Aino, Roro.

Oho, tällä hetkellä on se 29 seuraajaa.. Samaten tämä on 40 postaus, mutta jospa tämä olisi kimmoke postata pian jostain uudesta. 

Upea ope Onizuka ja photoshoot

Aihe josta on pitänyt jo pitemmän aikaa kirjoittaa on meidän Great teacher Onizuka - ryhmä jolla kisasimme Traconin ryhmäkisassa ! Tracon merkintä venyi niin pitkälle muuton ja yleisen laiskuuden vuoksi niin päätin ympätä sitten Photoshoot - raportin kanssa yhteen maininnan Traconista. Pitkä postaus on pitkä.

Tracon oli upea tapahtumana jo ihan kauan odotetun sunnuntain takia. Huono sää ja ilmeisesti (nuoremman?) conikansan roskaaminen oli toiset isommat miinukset. Iltapuolella tapahtumapaikalla pyörineenä tuli  jälkimmäinen huomattua. Reissu oli kohtuu hektinen lauantain Cosplayhaasteen ja sunnuntain ryhmäkisan vuoksi, mutta hauskaa tuli kuitenkin pidettyä monella tavalla.

Cosplay haasteesta voisin lainata Traconin sivujen kuvausta: "Cosplay-haaste on huumoripohjainen ohjelmanumero, jossa kisataan kaikkien aikojen cosplaytittelistä. Kisaan haetaan neljää 2-3 hengen ryhmää. Kisassa käydään läpi kolme haastetehtävää, jotka vaativat osallistujiltaan cosplay- ja skenetietotaitoa. Vastassa voi olla pikainen peruukin muokkaus, tietokilpailu tai vaikka tanssitaitojen esittely. Jokaisen tehtävän jälkeen jaetaan pisteet ja yksi ryhmä putoaa kisasta pois." Ohjelmanumero oli yhdistyksemme pitämä ja aikalailla kokeileva ohjelmana vielä sillä järjestettiin ensimmäistä kertaa. Itse ohjelman tekemiseen en osallistunut, mutta lähdin paikkaamaan parin yhdistyksen ulkopuolella olevan ystävän kanssa tiiminä Super Senior. Langetkaa jalkoihimme.

Ohessa klippejä ohjelmanumerosta. Kokonaisuutta voi olla hieman vaikea hahmottaa jos ohjelmanumeroa ei ole nähnyt livenä, mutta raotan kuitenkin hieman miten tuli iltapäivä vietettyä. Hauskaa oli !

Iltapäivän huipentuma oli Pukukilpailu ja World Cosplay Summit -karsinta. Pettymykseksi lukumäärä oli sama vaikka kuinka sormilla yritti laskea... vain neljä paria yrittämässä Japaniin edustamaan. Miksi? Ihmiset miksi? Viimevuoteen nähden osallistujamäärä oli kohtuu surkea, mutta positiivista oli se että jokainen kisaajapari oli panostanut tosissaan esitykseensä ja kärki oli hyvin tasaväkistä! Odotin oikeastaan karsintoja kuin kuuta nousevaa sillä viime vuonna kun oli tullut vietettyä samainen aika lavan takana niin VIHDOIN pääsin katsomaan millaista panosta muut antavat tänä vuonna. Paljon onnea sijoittuneille että voittajaparille ja toivon mukaan ihmiset saavat kaikista esityksistä lisämotivaatiota osallistua ensi vuonna uusiin karsintoihin ! Traconin lava on aina ihan loistavuutta esityksien kannalta ja sitä tuli lämmiteltyä Onizuka esityksen merkeissä.

Jos äänen outoutta miettii niin sitä piti hieman muuttaa että tekijänoikeussyistä raidan kanssa video pystyttiin uppaamaan Tubeen.

Koko esityksen tekoprosesssi lähti tämän vuoden keväällä kunnolla pyörimään. Liftien lisäksi itse tanssiosuuksia sun muita alettiin sitten pikkuhiljaa avaamaan ja kaikkien niiden hikisten harjoitustuntien jälkeen pääsimme viimein lavalle. Aika oli ollut hyvin pitkä, mutta tekovaiheetkin olivat tyydyttäviä sillä tämä oli ensimmäinen vuosi kun tosissaan tähtäsimme näin isolla porukalla lavalle. Kurjin juttu oli että yksi jäsenistä sairastui Traconiin eikä päässyt esitykseen, mutta onneksi pääsi sitten osallistumaan photoshoottiin jälkeenpäin. Samaan aikaan tosin photoshootti kaatoi kuumeeseen yhden toisen jäsenen, mutta... ehkä ei puhuta kirouksista ja manata enempää :D

Pieni huomautus muuten lavan takana liikkuville ihmisille. Joku neropatti oli mennyt räpeltämään lavan takana esityksemme köyden hirttosolmuun ennen esitystä. Asia tuli huomattua onneksi reippaasti ennen lavalle menemistä, mutta jos asiaa ei olisi huomautta niin esityksessä sitominen olisi ollut aavistuksen vaikeampaa. Pieni pyyntö: Älkää koskeko muiden lavasteisiin tai mihinkään ylimääräiseen ryönään mitä lavan takana löytyy.

Ohessa pieni fiiliskuva

Lavasteet toimi, esitys toimi, liftit toimi. Elämä toimi ! Oli hauskaa, en tosin muista tasan esiintymistilanteesta juuri mitään, mutta riemu oli valtaisa kun ilmoitettiin että tosissaan oltiin voitettu kisa. Muita esityksiä tuli katsottua huuli pyöreänä, upeita ideoita oli paljon ja monia oltiin tosissaan viilattu viimeiseen asti. Hämmennyin ja ihastuin yhden esityksen osasta missä lavasteen suojin potkittiin ilmassa palloa. Ihmiset.. kiitos !

Itse ryhmäkisasta noin ylipäätänsä voisin sanoa sen että olen valtaisan onnellinen että tällä porukalla päästiin Tampereelle asti ja saatiin tämä projekti ulos näin tyydyttävänä pakettina. Lehmänä ojassa mätköttää myös se ajatus että mikä koko Show-cosplay-yhdistys OF ry:n perustamisideana oli että saataisiin koottua porukkaa jotka haluaa myös tehdä isotöisiä ryhmäcosplay esityksiä Suomen cosplay lavoille. Ja se tehtiin. Olette ihania vaikka olenkin turhan ujo sanomaan sitä koskaan. Nyt loppui tämä vetistely ja jatkan enemmän miehiseen asiaan..

Koko photoshoot pähkinänkuoressa - tainoeiihanmuttamelkein

Pidimme samaisella porukalla ison cosplay photoshootin. Kuvaajana toimi ihana Niina ja kuvauspaikkana toimi läheinen koulu. Ensimmäisellä sessiolla meidän Tomoko oli kuvauksesta kipeänä kuvasimme sen nelisen tuntia sekä kuvaa että videokuvaa. Homma jatkui viime viikonloppuna melkolailla samoissa merkeissä. Kuvamateriaalia tuli VALTAVASTI ja photoshootista irtosi iso läjä hersyttäviä otoksia kaikista. Kuvallinen määrä on ihan valtaisa ja muunmuassa omassa devissäni on materiaalia, Rullarinkelin blogissa että erään nettinimellä Fukka kulkevan henkilön blogissa otoksia löytyy ! Kiitos ~

Maailmankartta aavistuksen hukassa

Opetaja piirsi hirveyksiä taululle ja kukahan sitä joutui pyyhkimään..?

Ja koko porukka vielä.

GTO oli valtavan hauska kuvata jo senkin takia että porukka oli joutunut työstämään hahmoja esitystä varten että oleminen tuntui luontevalta. Oma hahmo oli Yoshikawa Noboru, luokan kiusattu varpunen joka löytää oman minuutensa ja elämänilon takaisin kiitos Onizukan. Kehonkieli oli noin shootissa hauskaa toteuttaa ja en ole kokenut olevani missään photoshootissa ennen näin sisällä hahmossa, ainakin millainen olo kameran edessä oli. En spämmää isompaa määrää kuvia enää tänne, mutta nyt on aika tähdätä kohti uusia tuulia ja pukuja. 

Ihana harrastus.